Muita sivuja

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Trust Nobody

Höi ~

En oo kirjotellu tänne tyylii puoleen vuotee, olen pahoillani.. ;_;

Mä ajattelin tilittää tänne taas mitä mulle kuuluu.. ^__^ Ihan
ku jotakuta kiinnostais :'D Mutta ei voi mitää.. xd

Viime postauksessani (joulukuussa) kerroin, kuinka olin onnistunut eroamaan exästäni ja saanut
samantien ittelleni uuden suhteen aikaiseksi.. Mä olin onnellinen, niin kauan kunnes onnistuin kehittämään ittelleni peliriippuvuuden ;_;
 Me alettii seurustelemaa sillo joulukuussa, ja Nics kävi meillä ja mä kävin kerran Nicsin luona, tapasin sen porukat ja sisarukset, mukavaa porukkaa :'3
Se oli tammi- ja helmikuu.. Sitte maaliskuussa pääsin Gamestoppii ja ostin pari peliä, ja siitä se alamäki sitte lähtiki.. ;_;  Mä olin hankkinut joulukuussa PS3 ja taoin pelejä sillä aika usein.. Sitten eksyin taas GTA Onlinen ihmeelliseen maailmaan(taas, olin siellä ollut jo jouluna).. Mulla oli siellä pari ulkomaalaista poikaa joide kanssa pelasin, molemmat mua vuoden/kaks vuotta nuorempia, ja meillä oli usein hauskaa, kun pelattiin yhdessä.. Sitten toinen näistä pojista alkoi hypettää mulle ett, hän on hankkimassa PS4, jolloin mulle iski ett " Ei vittu, mäki haluan" ;__; Jos mä olisin tienny minne se vie, nii en olisi VÄLTTÄMÄTTÄ ostanu (se on vähä 50/50 olisinko vai en ._.)

   Noh, maaliskuun lopulla tuli taas Kelalta rahaa, ja minä kipitin Prismaan ja ostin PS4 ja seuraavana päivänä isä osti mulle käytettynä telkkarin jossa oli HDMI.. Koska meillä ei ollu aikasemmin nii uutta telkkaria jossa olis ollut kyseistä liitäntää.. Ostin siihen GTA V:n ja periaatteessa, kun painoin maksunappia, nii mun ja Nicsin parisuhde oli tuomittu kuolemaan ;_; Mä pelasin yöt ja päivät, mulla ei ollu koulua, koska keskeytin sen jo toistamiseen..  Mulla oli tiistai ja keskiviikko "töitä" sellasella työvalmennussäätiöllä, se toimi mulle tavallaa kuntoutuksena.. Mä kyllä tein mun työvuorot, ja sain positiivista palautettaki!! owo Mutta muuten, olin 24/7 liimattuna pleikkarii, ja ollakseni rehellinen mä jopa unohdin Nicsin välillä.. Ja ku sain siltä viestiä, nii mulle tuli sellanen ahdistus, ett miten mä voin tollee vaa unohtaa ihmisen jota rakastan.. Pelin takia.. Mutta kerran koukussa, nii aina koukussa :S Nics valitti mulle että mun pitäis rajoittaa mun pelaamista, josta minä otin herkkänahkaisena nokkiini, joka kerta..

 Aikaa kului, me ei ees oltu missää videochateissa, eikä nähty.. Nics päätti ett hän tulee käymää meillä, se oli huhtikuuta.. Mulla oli kamala ahdistus, ett, nyt se tulee tänne, mitä mä teen.. Me mentii sitä vastaan äidin kanssa, ja mua ahdisti nii kauan, kunnes mä sitte näin sen taas.. Ja kaikki se negatiivinen olo katosi, mä olin vaa puhtaasti onnellinen että Nics oli siinä, mun vierellä.. Sitte se lähti sunnuntaina, se oli viikonloppu.. (Jos oikein muistan..) Mä sanoin Nicsille, että yrittäisin tulla toukokuussa käymään Vaasassa.. Alotin taas pelaamiseni.. tuli toukokuu, mun pelaaminen ei hellittäny.. Mutta mun mieliala laski, mä en jaksanu tehdä yhtikäs mitään.. Avasin aamulla konsolin ja TV:n ja pelasin ja suljin ne kun rupesin nukkumaan (tyyliin 2-3 aikaan yöllä) ;_; Mun elämä oli nii yksitoikkoista.. Nics yritti laittaa viestejä, mutta lopulta seki harvensi sitä koska se tajusi ettei se saa multa vastauksia.. Toukokuussa en edes pystynyt käymään töissä.. Mulle oli just lisätty kolmas työpäivä, mutta en kyennyt käymään siellä ollenkaan.. Mä vaa makasin sängyssä, pää tyhjänä.. Toukokuun lopulla en edes jaksanu pelata enää, makasin vain sängyn pohjalla katsomassa Netflixiä.. Enkä ollut edes ajatellut matkustavani Vaasaan, tai no, yritin jossain vaiheessa pitää muutamaa ylimääräistä kymppiä tilillä.. Mutta turhaa, olin jo sillo päättäny ett emmä aijo lähteä sinne enää..

 Alkoi kesäkuu.. Olin virallisesti lomalla.. Mä pelasin.. kunnes porukat laitto mut ja siskon mummun luokse Kainuun korpeen kahdeksi viikkoa.. Pelasin, sielläkin, tosin Simsiä läppärillä, tai sitten olin Habbossa juttelemassa kavereiden kanssa.. Siellä sain parin nettikaverini kanssa jopa hullun ajatuksen, että hei, jos järjestettäis miitti.. Kaverit asuu Turussa, ja oon siellä suunnilla nyt heinäkuussa, että me voitais miitata.. Nics alkoi epäillä että minulla ja yhdellä mun kaverilla olisi juttua.. Että me ei oltais miittaamassa iha kaveri mielessä.. Tämä minun kaveri on Nicsiä pari kuukautta nuorempi mies henkilö.. Meidän välillä ei ollu mitää, eikä varmasti tulekkaa olemaan, koska mulla ei riitä voimat etäsuhteisiin, eikä hän halunnut itselleen naista 50km kauempaa... Plus se että oon sen verran nuorempi.

 Heinäkuu alkoi, Nicsistä ei just kuulunu.. Se oli kai ruvennu tajuamaa että ei tää toimi.. Mä tulin takasin nyt viime torstaina.. Nicsistä kuulu parina päivänä.. Ja eilen se sitte kyseli taas, "mitä kuuluu" ja kyseli siitä mun ja mun kavereiden miitistä, ett oonko saanu sitä järjestettyä.. Kerroin ett asiat on kunnossa.. Sitte se alkoi kysellä että oonko tulossa sinne... Menin automaattisesti hiljaiseksi, ja jatkoin simsini peluuta ahdistuneena.. Menin taas illalla Habboon juttelemaan kavereille.. Harmittelemaan että miten kerron Nicsille että ehkä tää ei toimi..
Kello löi 12 yöllä, ja Habbo meni tyypillisee tapaansa kiinni mutta jatkoin juttelua tämän poikapuolisen kaverini kanssa.. Selasin facea ja vaiston varaisesti menin kattomaa Nicsin profiilia.. Ihmissuhteet.. " Sinkku " Siinä kohtaa mä räjähdin henkisesti, ja no, fyysisestikki tälle kaverilleni jolle juttelin.. Mä olin pöyristyny.. Mä tiesin etten haluais puhua Nicsille, koska sen jälkee mitä se teki, jätti mut sanomatta mitää.. Mutta emmä aikonu välejä laittaa poikki.. Tiesin että meidä välit olisi vain arat sen jälkeen.. Tänään tulin Habboon jo aamupäivästä, koska pelaaminen ei iskenyt.. Juttelin kaverin kanssa ja huomasin että Nics oli poistanut mut kavereista jokapuolelta.. Muistan kuinka se aina sano, ettei hän hylkää mua.. Aikaisemmin itkin koska pelkäsin että en olis tarpeeksi hyvä hänelle ja sanoin etten halua että hän hylkää minua.. Ja hän aina vastasi jotain tyyliin, että vaikka suhde ei toimisi, hän ei hylkää minua, että me jatkettais vaa kavereina sitte.. Me oltii oltu hyviä kavereita siitä lähtie ku me tutustuttii.. Ja nyt se oli jättäny mut sanomatta mitää ja poistanu mut kaikkialta somesta ja muista palveluista.. Mä oon ollu tänää surullinen ja vihanen ja vähä kaikkea sekasin D'':
Sitten kuitenkin se laitto mulle yhden vaivaisen viestin että anteeksi että olen ollut kusipää ja ymmärrän jos et halua kuulla musta enää.. Ja lopulta hän vain laittoi syyksi sen että hänellä on ikäkriisi.. Ikäkriisi vähän päälle 20-vuotiaalla.. (Eh.. Excuse me?)

Että on ollu henkisesti raskasta aikaa.. Mutta onneksi pääsen kohta kattomaa kahta muuta kaveria :'3
Meillä tulee varmasti olemaan hauskaa <3 Että sentäs jotain positiivista on mitä odottaa..

Ja kiitos jos luit mun ruikutukset :'D
Mä oon vähä tällanen.. Välillä pitää päästää paineet ulos kirjottamalla muutenki ku vaa ittellensä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti